Me olemme kaikki joskus siinä tilanteessa, jossa viikkoaukeamasta piti tulla täydellinen mutta nyt se onkin katastrofi. Sivun repiminen ei tule kysymykseen, koska edellisen viikon tuunaus oli täydellinen ja mistä sitten saisi edes uuden sivun… Ainakin allekirjoittaneella se ärsyttävä pikku perfektionisti nostaa päätään, pilalle menneen tai epäsiistin aukeaman hyväksyminen on hyvin haastavaa. No, mikäs sitten avuksi..? Eipä auta kuin kaivaa esiin korjausnauhat, washiteipit ja kaikki mahdollinen jolla voi peittää sen kamalan lipsahduksen.
Koskaan en ole julkaissut kuvaa aukeamasta, johon en olisi jollain tasolla tyytyväinen. Mutta koska kalenterikaveria pitää auttaa hädässä, julkaisen teille nyt kuvasarjan siitä, miten luova kokeilu johti täydellisen epäonnistuneeseen tuunaukseen, lähes katastrofiin (jonka vain toinen tuunaaja voi ymmärtää). Ja miten vielä luovemmalla säätämisellä tuosta aukemasti tuli tyydyttävä.
Innostuin kokeilemaan tahmakynällä foliointia viikkoaukeamalle. Leimailin kauniin viikonloppu-lippunauhan ja vision kauniisti tahmafoililla tekeväni siitä upean pinkeillä folioyksityiskohdilla. Idea oli mielestäni nerokas, no toteutus ei sitten ollut.
Tekniikka ei tainnut olla ihan hallussa ja hikikarpalot nousi otsalle siinä vaiheessa, kun irrotin tahmafoilin sivusta. Se on pilalla!
Muutaman viikon tuskailin aukeman kanssa, miten ihmeessä saan siitä siedettävän? Eipä sitten auttanut käydä kuin tuumasta toimeen ja etsiä jostain ”korjaushiiri” katastrofin hallitsemiseksi. Tuo korjausnauha on pelastanut minut useamminkin tuunauspinteestä ja olen sillä peittänyt mm. kalenterissa valmiina olevia viivoja ja tekstejä joiden en ole halunnut näkyvän washiteipin alta. Näin ollen koen, että korjausnauharolleri on ehdoton väline kalenterituunauksessa.
Korjausnauhalla peitin pilalle menneestä osasta niin paljon kuin mahdollista. Päälle etsin varastoista sopivan leveän washiteipin ja muutaman teeman sopivan tarran.
Toiselle sivulle olin jo onnistuneesti ehtinyt tekemään tahmafoililla kauniin sydämen, täytyi vielä lisätä toiselle sivulle sydän tasapanottamaan aukeamaa. Lopulta aukeama näytti tarpeeksi tasapainoiselta ja olin siihen tyytyväinen. Pakko on kyllä myöntää, ettei tämä nyt ihan suosikki aukeamiani ole. 😀
Lähtökohtaisesti tietenkin olisi toivottavaa ettei tämä harrastus olisi vain täydellisyyden tavoittelua, mutta noh… tiedättehän te. Kukin tavallaan ja se mitä itse olen askartelusta oppinut vuosien saatossa on se, että luovimmat työt syntyvät usein epäonnistumisten kautta.
Ja muista, mitä et voi peittää, korosta!
_Satu_
Tärkeää on myös että uskaltaa kokeilla ja sitä kautta löytää ihan uusia ulottuvuuksia. ? Äärimmäisen inspiroiva kirjoitus ja täytyypi perehtyä tuohon tahmafoliointiin plannerissa enempi ?
Kiva jos koit tämän inspiroivana. 🙂
Ja todella, kokeilemalla löytyy ne parhaat jutut!
_Satu_